Näitten miun poikien syntymät on olleet vähän pelottavia juttuja lähinnä kai siksi, että ovat olleet niin isoja syntyessään. Sillon kolme vuotta sitten kun Semppis syntyi, näin sairaalassa kauheesti painajaisia. Esimerkiksi sellaista, että jouduin lumivyöryyn. Se oli ihan tosi ahdistava uni ja jotenkin todentuntuinen. Armas kun syntyi (sektiolla), näin seraavana yönä unta, että olin menossa hissiin. Kun astuin sinne, putosin hissikuiluun, koska hissistä puuttui lattia. Kaikkein omituisinta oli, että parin päivän päästä unennäkemisestä luin jonkun osastolle jättämää iltapäivälehteä ja siinä oli juttu naisesta, joka oikeasti oli astunut hissikuiluun. Hissin ovet olivat auenneet vaikkei hissi ollut siinä kerroksessa.