Mä löysin viimeks kirjastosta kaksi sota-aikaa käsittelevää kirjaa ja niistä jäi päällimmäiseksi mieleen kaksi "niksiä". Ekassa kirjassa: Sota-ajan lapset, kirjailijat kertovat lapsuudestaan sodan varjossa (Toim. Leena Karjalainen) Arto Seppälä kertoo äitinsä kysyneen kunnanlääkäriltä neuvoa lasten pimeän pelkoon. Lääkäri neuvoi antamaan kylmävesikylpyjä. Ja lapset saivat joka ilta kesällä kaivokylmää vettä sangollisen päällensä. Kuului toimineen.

Hanna Pukkilan Sattumasoppaa, Pulavuosien parhaat palat- kirjassa on ohje mehulumesta eli kevyt mielisestä jälkiruuasta. Siihen tarvitaan iso kulhollinen uutta puhdasta lunta, johon tiputellaan tipoittain mehua ja ripotellaan sokeria päälle.

On silloin eletty vähän toisenlaista aikaa...